Yhteisö- ja ympäristötaideteos KaiPuu

Turun Aurajoen rannalle syntyi heinäkuussa 2020 Holz Kollektiv:n puihin kiinnittyvä satojen metrien pituinen KaiPuu yhteisö- ja ympäristötaideteos. Teos koostuu kaupunkilaisten kaipuun tarinoista, jotka on kiedottu konkreettiseksi Aurajoen rannan puihin. Tarinoita kerättiin etukäteen nettisivujen ja mainosten kautta, sekä ihmiset saivat tulla myös itse kietomaan oman KaiPuun puunsa heinäkuussa järjestetyissä avoimissa työpajoissa.

KaiPuu on Canadantuijien Pia Bartscin ja Johanna Sinkkosen perustaman Holz Kollektiv:n näyttävä satojen metrien pituinen yhteisö- ja ympäristötaideteos, joka muodostui Aurajoen rannan puihin, Tuomiokirkkosillan ja Kirjastosillan välille. Alkukesän aikana Holz Kollektiv keräsi tarinoita poikkeusajan kaipuusta. Heinäkuun avoimissa työpajoissa nämä tarinat kiedottiin Aurajoen rannan puihin sinisellä suomalaisella villalangalla. Osa KaiPuun tarinoista kiedottiin jopa niinkin vanhoihin puihin kuin vuonna 1842 istutettuihin, Saksasta hankittuihin, puistolehmuksiin. Ei olekaan yhteensattuma, että taiteilijakollektiivin nimi Holz on saksaa ja tarkoittaa puuta.

Kaikille avoimet työpajat pidettiin päivittäin klo 15-19, 3.-12.7.2020 välisenä aikana. Ihmiset saivat osallistua työpajoihin milloin vain heille sopi, heidän tuli ainoastaan saapua paikalle ja Holz Kollektiv opasti tarinan kiedontaan. Työpajoihin osallistuttiin yksin, kaksin sekä pienissä ryhmissä.

Osallistuminen KaiPuu teokseen sopi kaikenikäisille eikä vaatinut aikaisempaa kokemusta. Holz Kollektiv halusi antaa myös ikäihmisille mahdollisuuden osallistua teokseen, heitä kun poikkeusaika kosketti vielä rankemmin kuin muita. Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n Asuinkoti Kotikunnas tuli mukaan projektiin ja Holz Kollektiv kävi kuuntelemassa ja keräämässä heiltä sydäntäsärkeviä tarinoita.

Kaikkein eniten KaiPuun osallistujat ovat kaivanneet äitiä. “Ja se on nyt vaan luonnonlaki, että kaipaa äitiä” kuten yksi Kotikunnaksen vanhuksista sanoi.

Lue lisää:
Ilta Sanomat 9.6.2020
Turku.fi 30.6.2020
Turun Sanomat 10.7.2020
Aamuset 13.7.2020

Turun kaupunki järjesti alueen visuaalisten alojen ammattilaisille suunnatun ideakilpailun elävöittämään ja kaunistamaan Turun kesää ja alkusyksyä. Ehdotuksista viisi valittiin ja palkittiin. Näistä yksi on Holz Kollektiv:in  yhteisötaiteellinen Aurajoen rannan puihin kiinnittyvä KaiPuu-teos.

KaiPuu on yhteisö- ja ympäristötaiteellinen teos Aurajoen rannalla, puiden kanssa. Teos tutkii ihmisten suhdetta toisiin ihmisiin ja luontoon, erityisesti urbaaniin luontoon. KaiPuu kysyy, muuttuvatko nämä suhteet globaalin kriisin aikana? KaiPuu henkii poikkeuksellista aikaa, jossa kaipuu koskettaa koko maailman väestöä. KaiPuu tuo Turun alueella asuvien ihmisten kaipuun näkyväksi, samalla luomalla käsin kosketeltavaa yhteyttä luontoon, joka on juuri tässä ajassa tuonut monelle lohtua. Teos toteutetaan Tuomiokirkkosillan ja Kirjastosillan välillä.

Villa

Materiaaliksi valikoitui kotimainen villa. Vaikka villa on laadukas luonnonmateriaali, sitä ei juuri käytetä, vaan hävitetään polttamalla. Suomen Lammasyhdistyksestä kerrotaan, että karkeasti arvioiden noin puolet villasta jää jatkojalostuksen ulkopuolelle. Villan alhaisen hinnan takia lammastila ei käytännössä saa palkkaa, lisäksi kotimaista tekstiiliteollisuutta on ajettu alas jo vuosikymmenet. Kun tuotanto on muualla, myös raakamateriaali hankitaan muualta. Käyttämällä kotimaista villaa, tuemme paikallista osaamista ja yrittämistä.

Puu

Ymmärrys puiden keskinäisestä kommunikaatiosta ja rinnakkaiselosta muiden kasvikunnan lajien kanssa lisääntyy koko ajan. Millaiset puut sitten herättävät ihmisten empatian ja toisaalta, mitä tällaisen lajien välisen suhteen muodostuminen vaatii? Ihmisen ja puun suhteessa tunteet ovat vahvasti mukana. Monella ihmisellä on oma puuystävä, jonka kanssa voi jakaa huolet ja murheet. Suhde puuhun voi kehittyä huomaamatta arkisen elämämme sivussa, kiintymys johonkin puuhun voi olla elinikäinen. Suomessa ei tarvitse mennä metsään tavatakseen puita. Niitä on kaikkialla ympärillämme. 

Tutkimusten perusteella tiedämme, että puut ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle ja ilmastolle, ne muistuttavat meitä luonnon ikiaikaisuudesta ja edellisistä sukupolvista. Puut vaikuttavat meidän aisteihin sekä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Ne jäävät perinnöksi myös seuraaville sukupolville.

Taiteen kautta pystymme ilmaisemaan tunteita, me voimme päästä lähemmäs meitä ympäröivään maailmaan ja käsitellä sitä uudella tavalla. KaiPuu on juuri tätä. Se on konkreettinen osoitus kaipuusta, tunteista.

Sininen väri

Sininen valikoitui teoksen väriksi, sillä se on kaukaisuuden, selkeyden ja kaipuun väri. Sininen väri luo assosiaatioita taivaalle ja mereen. Sininen mielletään rauhoittavaksi ja luottamusta herättäväksi. Se auttaa niin sisäisen kuin ulkoisen rauhan löytämisessä ja vähentää stressiä. Sinisen väitetään tukevan luovaa ajattelua ja johtavan luovuuden puuskiin. Sininen voi liittyä myös surun tunteiden esiintymiseen. Vanhassa Egyptissä uskottiin, että sinisellä värillä on ihmeparantumisen voima. Kiinan kulttuurissa sininen väri symboloi taivaan voimia sekä kuolemattomuutta. Käsiteellä Japanin sininen tarkoitetaan syvää sinisen väriä, joka on peräisin japanilaisesta indigosta. Jo muinaisessa Japanissa Indigonsinistä (Ai 藍) on käytetty vaatteiden värjäykseen, myöhemmin Edo-kaudella (1603-1868) se levisi koko Japaniin. Indigonsininen kuvastaa muun muassa Japania ympäröivää merta.

Vaikutteet

Kun COVID-19 puhkesi Wuhanissa, taiteilija Johanna Sinkkonen oli residenssissä Japanissa. Residenssin aikana Sinkkosta kiehtoi suunnattomasti pyhä köysi Shimenawa  (標縄・注連縄・七五三縄), joka on šintolaisissa uskonnollisissa menoissa käytettävää oljista punottua paksua köyttä. Köydet ovat usein koristeltu riippuvilla oljilla tai valkoisilla paperikoristeilla, joita kutsutaan nimityksellä shide. Köysillä rajataan šintolaisuudessa pyhinä pidettyjä alueita ja kohteita, ja köysiä näkee usein pyhäköissä.

Shimenawa käytetään yorishiroissa. Yorishiro (依り代) tarkoittaa esinettä tai ihmistä, joka kykenee houkuttelemaan itseensä kamin ja antamaan siten kamille fyysisen tilan, jossa se voi olla uskonnollisen seremonian aikana. Kami (神) tarkoittaa šintolaisuudessa pyhää tai kunnioitettua ilmiötä. Yorishiroja käytetään seremonioiden aikana kutsumaan kameja paikalle palvontaa varten. Sana kami itsessään tarkoittaa kirjaimellisesti ”lähestymisen korvaajaa”.

Šintolaisuuden luonteen vuoksi yorishirot ovat usein luonnonmuodostelmia, kuten puita. Šintolaista pyhäkköä tarkoittavat kirjoitusmerkit  神社, 社 ja 杜縄 voidaankin lukea paitsi jinja ja yashiro myös mori (metsä). Lukutapa heijastelee, että ensimmäiset pyhäköt olivat yksinkertaisesti pyhiä lehtoja tai metsiä, joissa kamit olivat läsnä. Monien pyhäkköjen alueella on edelleen yksi alkuperäisistä yorishiroista, suuri puu, jota ympäröi shimenawa. Nykyisin senkaltaiset puut ovat muuttuneet assosiaation kautta itse jumalallisiksi, eivätkä edusta enää ainoastaan kameja.

KaiPuu teoksessa kunnioitetaan japanilaisen pyhän köyden olemusta.